Kesällä nousi kohu urheilukaupan hinnoittelusta, kun XXL:ssä vieraillut asiakas katseli alennuksessa ollutta kajakkia. Alennettu hinta oli laskettu eri lähtöhinnasta kuin alennuslapun takana olleen hintalapun mukaan se oli. Helsingin Sanomat selvitti mistä oli kyse ja miten arveluttaviin hinnoittelukäytäntöihin aiotaan jatkossa puuttua.
Twitterin kautta noussut noussut esimerkki nosti julkisuuteen keskustelun hinnoittelukäytännöistä. Käytäntö, jossa ”normaalihinta” pumpataan isommaksi alennusprosenttia kaunistamaan tuttu Kilpailu- ja kuluttajavirastolle (KKV).
”Pelkään, että sitä on hyvin paljon”, sanoo Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) johtava asiantuntija Mika Hakamäki hinnoittelukäytännön yleisyydestä. Tilanteeseen on hänen mukaansa kuitenkin tulossa ratkaiseva muutos vuodenvaihteessa.
”Elinkeinonharjoittajan pitää vastedes tarjouksen yhteydessä ilmoittaa myyntihinnan lisäksi hinta, jolla tuotetta on alimmillaan myyty edeltäneiden 30 vuorokauden aikana.”
Tammikuun alusta 2023 Suomessa voimaan tulevan EU-direktiivin tavoitteena on estää alennusmyyntiprosenteilla kikkailu.
”Käytännössä on nähty, että hinnat sahaavat voimakkaasti. Hintaa pidetään muutama päivä enemmän ja vähemmän muodon vuoksi sekä valvontaviranomaista varten korkealla, ja sen jälkeen hintaa lasketaan, jotta saadaan näytettyä isot alennusprosentit”, Hakamäki kuvailee.
Tällainen kikkailu on harhaanjohtavaa, mutta nykylain mukaan jossain määrin sallittua. Tilanne muuttuu lakimuutoksen jälkeen.
”Uusi käytäntö tähtää läpinäkyvyyteen ja tarjoaa kuluttajalle työkaluja arvioida tarjousten edullisuutta”, Hakamäki sanoo.
Ohjaamalla oikealle tielle
KKV on saanut yrityksistä paljon huolestuneitakin yhteydenottoja käytännön muuttumisesta. Sen on koettu lisäävän hinnoittelun työmäärää.
”Ainakin isoimmat ketjut osaavat tähän varautua. Jos hintatiedoista joutuu huolehtimaan käsin, uudet vaatimukset voivat olla raskaita toteuttaa”, Hakamäki toteaa.
Teknisesti muutos on periaatteessa helppo järjestää: yritys ottaa käyttöön taustaohjelman, joka hakee hintahistorian automaattisesti esimerkiksi verkkokaupan hintatietoihin.
Hakamäki korostaa, että kuluttajaviranomaiset seuraavat ja valvovat lain toteutumista.
”Aluksi tietysti ohjeistamalla. Ketään ei olla heti viemässä tukkanuottasille tai tuomioistuimeen ellei sitten siitä syystä, että koetaan tarvetta hakea markkinaoikeudesta ennakkoratkaisua avoimeen kysymykseen.”
