Eurooppalaiset kuluttajat ovat monin tavoin hyvin samanlaisia, mutta Euroopan maiden välillä on eroja, joita kansainvälisillä markkinoilla toimivien yritysten on hyvä huomioida, kertoo kauppa.fi -sivujen asiantuntija-artikkeli.
Yksi merkittävä tekijä, joka voi selittää monia suomalaiskuluttajien eroja esimerkiksi britteihin ja saksalaisiin, on digikaupan kehitys ja verkko-ostamisen kypsyys markkinoilla. Iso-Britannia on ollut pitkään Euroopan johtava verkkokaupan maa, ja esimerkiksi Amazonin vaikutus siellä on muovannut myös kuluttajien tottumuksia, kuten vaikkapa odotuksia toimitusnopeudesta.
Tämä analyysiartikkeli perustuu ennen kaikkea Digikuluttajan ostopolkua koskevan tutkimuksen toiseen lukuun, jonka lähdemateriaalina on Statistan Global Consumer Survey -tietokanta ja sen kuluttajakyselyt Suomesta, Saksasta, Yhdistyneistä Kuningaskunnista ja Ruotsista. Kuluttajakyselyissä tarkastellaan kunkin maan 18−64-vuotiaita verkon käyttäjiä. Digikuluttajan ostopolku kansainvälisessä vertailussa -tutkimus on Kaupan liiton jäsenten saatavilla jäsensivuilla.
Ostopolun alkumetrit muutoksessa
Suomalaiset käyttävät älypuhelinta verkkoyhteyksissään yhtä ahkerasti kuin saksalaiset, britit tai ruotsalaisetkin, ja yli 60 prosenttia 18−64-vuotiaista suomalaisista käyttää mobiilia myös digiostamiseen.
Äly-TV:tä ja älykaiuttimia käytetään Suomessa kuitenkin selvästi monia muita maita vähemmän niin verkkoyhteyksissä kuin ostamisessakin. Suomalaisyritysten kannattaa varautua varsinkin älykaiuttimien nopeaan yleistymiseen: jo runsas joka kymmenes amerikkalainen digikuluttaja ja runsas viidesosa kiinalaisista digikuluttajista tekee ostoksia niiden avulla.
Suuri muutos digikuluttajien ostopolun alkuvaiheissa on tapahtunut mainonnan ja influenssereiden roolissa. Vuonna 2019 vain 9 prosenttia 18−64-vuotiaista suomalaisista oli ostanut influenssereiden ei vaikuttajien mainostamia tuotteita, kun nyt osuus on jo kaksinkertainen. Heidän vaikutuksensa ostamiseen on erityisen suuri alle 30-vuotiailla suomalaisilla, joista kolmasosa on tehnyt vaikuttajien mainostamia tuoteostoja. Myös vertailumaissa Saksassa, Iso-Britanniassa ja Ruotsissa vaikuttajien vaikutus ostamiseen on voimistunut, mutta ei yhtä nopeasti kuin Suomessa.
Tiedonhaun merkitys vähentynyt?
Tutkimuksessa on viitteitä siitä, että tiedonhaun merkitys kuluttajan ostopolulla on alkanut viime vuosina heikentyä. Kun ennen pandemiaa 76 prosenttia isompaa digiostosta harkitsevista suomalaisista teki ostokseensa liittyvää tiedonhankintaa verkosta, nyt osuus on 67 prosenttia. Samanlainen kehitys on tapahtunut myös vertailumaissa, mutta vielä suurempana. Ruotsalaisista suurempaa digiostosta harkitsevista enää 49 prosenttia hakee tuotteeseen liittyvää tietoa verkosta.
Hakukoneet ovat edelleen tärkein digiostosten tiedonlähde suomalaisille, eikä niiden merkitys ole juuri muuttunut, mutta muiden aiemmin suosittujen tiedonlähteiden, kuten verkkokauppojen omien sivujen, hintavertailusivujen, asiakasarvioiden tai brändien omien sivustojen, käyttö tiedonhaussa on laskenut.
Samaan aikaan kuluttajien vastuullisuuteen liittyvät vaatimukset ovat yleistyneet. Syyskuussa julkaistavan kuluttajien vastuullisuusasenteita tarkastelevan tutkimuksen mukaan kuluttajat haluavat lisää tietoa, joka auttaisi heitä tekemään vastuullisia valintoja.
Inflaatio ja vastuullisuusvaatimukset voivat muuttaa hintavetoisuutta
Halvat hinnat vaikuttavat suomalaisten ostopäätökseen eniten vaatteissa, elintarvikkeissa ja älypuhelimissa. Halpojen hintojen merkitys elintarvikkeissa on suomalaisille selvästi suurempi kuin saksalaisille, briteille tai ruotsalaisille. Halpojen hintojen merkitys ostamisessa voi inflaation ja ostovoiman heikentymisen myötä kasvaa, ja paine kansainväliseen kustannus- ja hintakilpailuun tulee voimistumaan.
Suomalaiset ovat kansainvälisesti vertaillen valmiimpia niin vuokraamaan tuotteita kuin ostamaan niitä käytettynä. Nämä trendit voivat vahvistua lähiaikoina kansainvälisestikin niin vastuullisuusajattelun kuin nousevien hintojenkin tukemana, ja aikaisempaa kovempi kilpailu suomalaisista second hand -markkinoiden kuluttajista on ovella.
Koko artikkeli luettavissa täältä:
