Suomalaisten luottamusta tietoturva-asioissa nauttivat pankit, vakuutusyhtiöt sekä virastot ja muut julkishallinnon toimijat.
SUOMALAISET luottavat tietoturva-asioissa enemmän urheiluseuroihin kuin ulkomaisiin verkkokauppoihin. Asia selviää teleoperaattori Elisan ja IRO Researchin tekemästä kyselytutkimuksesta.
Kysyttäessä luottamuksesta eri toimijoiden kykyyn käsitellä henkilötietoja luotti vastaajista 40 prosenttia täysin tai paljon harrastuksiin liittyviin yhteisöihin, kuten urheiluseuroihin. Ulkomaiseen verkkokauppaan luotti 15 prosenttia.
Eniten luottamusta nauttivat pankit ja vakuutusyhtiöt, joihin luotti 87 prosenttia, sekä virastot ja muut julkishallinnon toimijat, joiden osalta vastaava luku oli 81 prosenttia.
Yli 90 prosenttia vastanneista kertoi kohdanneensa huijausyrityksen. Yli 70 prosenttia oli saanut huijausviestejä sähköpostin välityksellä ja 57:ää prosenttia oli yritetty huijata viestillä puhelimen kautta.
”Tästä näkyy, että huijaukset koskettavat aika lailla kaikkia ihmisryhmiä. Päällimmäisenä näkyy, että koulutustarpeita on eri ikäluokissa. Tämä tilanne on myös tiedostettu valtionhallinnossa”, sanoo Kyberturvallisuuskeskuksen johtava asiantuntija Jussi Eronen.
Tutkimukseen vastasi syys–lokakuussa yhteensä tuhat ihmistä eri ikäluokista. Tutkimuksen tilastollinen virhemarginaali oli enintään noin 3,2 prosenttiyksikköä suuntaansa.
Siinä, missä yli 90 prosenttia kertoi kohdanneensa huijausyrityksen, noin 80 prosenttia kertoi myös tunnistavansa huijaukset vähintään aika hyvin. Mutta tunnistavatko ihmiset lopulta kaikki huijausyritykset?
”Huijareita on eritasoisia, ja siellä on ihmisiä, jotka ihan päivätöikseen miettivät, miten ihmisiä saa huijattua. Ei todellakaan ole mikään häpeän aihe, jos tulee huijatuksi”, Eronen sanoo.
Hänen mukaansa suurin osa huijausyrityksistä on helppo erottaa.
Elisan tietoturvajohtajan Teemu Mäkelän mukaan huijauksien kasvava määrä on huolestuttava trendi. Huijaukset koetaan uhkana itselle tai lähimmäiselle.
”Ihmiset kysyvät paljon varmistusta, että onkohan tämä joku huijaus, tai raportoivat tilanteita, jotka eivät olleetkaan huijauksia.”
Mäkelän mukaan kyberhuijaukset ovat hyvin yleisiä Suomessa.
Huolettomat nuoret
Nuorten suhtautuminen tietoturva-asioihin on tutkimuksen mukaan verrattain huoletonta.
94 prosenttia kyselyyn vastanneista 18–24-vuotiaista kertoo tunnistavansa kyberhuijausyrityksen helposti tai aika hyvin. Sen sijaan vain kahdeksan prosenttia ikäryhmästä kertoo olevansa varma siitä, mitä pitää tehdä, jos tietoja päätyy vääriin käsiin tai asentaa laitteeseensa haittaohjelman.
35 prosenttia sanoo olevansa aika varma siitä, miten kyberhuijauksen uhrin tulee toimia.
Mäkelän mukaan on huolestuttavaa, jos nuori ei tiedä, miten toimia kyberhuijauksen jälkeen.
”Tällaisissa huijauksissa on kyse minuuteista, ei päivistä.”
18–24-vuotiaiden ikäluokassa käytetään myös vähiten tietoturvapalveluita, ja luottamus verkossa toimiviin tahoihin on korkealla tasolla.